viimeinen koe on ohi helpotus on maailman suurin etenkin se meni hyvin. pääsen taas normaaliin olotilaani ilman ylimääräistä stressiä ja hysteriaa. en enää edes ymmärrä miksi hysterisoin koulun takia stressaan jotain koeviikon koetta kun mun kiinnostus tulevaisuuteen on kai nolla. turhauttavaa kuitenkin että pilaan kaiken jollain tän hetkisillä suruillani pojan kaipaamisella asioiden liiallisella miettimisellä. kun ei pääse kursseja läpi ei pääse seuraavalle kurssille koska tulee se vastaan että ei pääse enää minnekkään kurssille? kuitenkaan sen vaara ei ehkä ole vielä mutta jos mulla on jo yksi K ranskasta tulee 4 ja jatkumiseste kohta mitä mä teen en koskaan saan 27 kurssia kieliä täyteen muutenkin mun kai pitää jo mennä lukemaan jonnekkin aikuislukioon jotain kieliä kun en typeryyttäni ottanut italiaa espanjaa venäjää ja en mahdu minnekkään ei voi jättää ensi vuodelle koska nytkin tulee joku 50 ensi vuonna kuolema.



poika sais tulla suomeen odotan kai liikaa elämä on odottamista odotan sitä että kohta pääsen pelamaan odotin tänään tunnin kokeessa että pääsisin pois oli taas aivan liian pahaolla. stressi on kaikista huonoin asia mitä mun mielenterveyteen voi lisätä edes tupakka ei rauhota enää halutulla tavalla. mun jokainen ihosolu tahtoo kosketusta mä en ymmärrä tää ei oo enää mikään vitsi tältä tuntuu seota kun oikeasti luulee että olisi vielä jotain toivoa täysjärkisyyteen tajuaa että asiat ei nyt kuitenkaan mene sillain kun pitäisi mun aivotoiminta ei ole oikeaa. mä alan olla melko varma että jos joku olisi sanonut mulle viime vuoden kesäkuussa älä rakastu tohon ihmiseen siitä ei kuitenkaan koidu sulle muuta kun surua niin ehkä en ois rakastunut kaduttaa ehkä mutta toisaalta elämän paras 14 kk on parempaa kun mikään tässä maailmassa.

en osaa ajatella enää loogisesti en miettiä asioita mitenkään järkevästi mun elämän suunnitelmat toimintasuunnitelmat on ihan vääriä miten mä oikein saan tän asian oikein. tekstit mitä kirjotan ei ole enää mitään järkeä unohdan kielioppiasiat pisteet pilkut.

kun musta sanottiin että oon tunnevammanen ilman suurempaa analyysia voi sanoa että mä oon tunnevammanen kaikki pitää tuntea kymmenkertaa liian vahvasti koska tähän tilanteeseen jouduttiin mä olin se kaikista iloisin ihminen se joka nauro hysteerisesti en se joka makaa sängyssä ilman suurempia suunnitelmia nousta ylös itkien hysteerisesti kaipuu on kova kaikista kovinta on kuitenkin se kuinka vaikeaa tää on. pelkään sitäkin että entä jos poika tahtoo erota on tuhannet kilometrit niin kaukana että kohta tästä ei tuu enää mitää jos onnistutaan puhelimessakin tappelemaan pienimmistä asioita.

tupakoinnin lopettamisyrittäminen oli huono yritys. en mä pysty sellasiin mahdottumuuksin pitäisi kaikkeen tähän pahaanoloon lisätä käsien tärinä pään pahatunne mun pää on kipeä muutenkin. sitä paitsi kaikkii mun tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu yöllinen tupakanpoltto omassa talossa kahvin juonti en mä voi lopettaa muutenkaan tai koko tulevaisuus menee pilalle paitsi että unohdin jo kaikki on pilalla!