miten siihen nyt pitäis reagoida kun sopii poikaystävän kanssa että nähdään illalla kun puhuu aamulla puhelimessa ja kun tulee puntilta kotiin poikaystävästä ei kuulu mitään. saa odotella koko illan ja tästä suivaantuneena ei edes viitti soittaa mutta kirjautu sisään internettiin ja statuksessa lukee "palaan ehkä tiistaiksi". PALAAT MISTÄ? poikaystävästä ei kuulu mitään ja sitä sitten istuu ja miettii että mitä helvettiä se taas tekee miksei edes viitti ilmoittaa "olen ulkomailla, see you later baby". suututtaa niin pirusti ja äsken tullut viesti tukholmasta ei edes yhtään lämmitä sydäntä kun poikkis on sitten näköjään toteuttanut idealisoimaansa spontaanisuutta jonka puutteesta minua aina haukkuu ja ottanut auton alle ja ajanut kohti rajaa. pirun typerys. tekisi mieli antaa lähtöpassit mutta enhän minä osaa seurustella normaalisti mistä tiedän kuuluuko tälläistä sallia. kimpaannun niin pienestä mutta sallin niin paljon. missä se raja menee? ei se oo tietenkään mulle velvollinen millään tavalla tekemisistään mutta ilmoitusvelvollisuus tapaamisenperumisvelvollisuus keksin tuhat asiaa mitä se on rikkonut ja ottaa niin paljon päähän.

tarvitsen miettimisaikaa aikalisää jotain. toisaalta sitähän tässä automaattisesti tulee kun se on ruotsissa riehumassa random porukassa josta en tunne ketään kun minä odotan sitä soittoa missä se pyytää anteeksi selittelee jotain en tiedä? ehkä pitäisi vaan nauttia elämästä ja antaa tämänkin pojan mennä menojaan. harmittaa kuitenkin koska en muista koska mulla ois viimeks synkannut kenenkään kaa näissä mittakaavoissa. mutta kun ei vaan osaa sanoa MISSÄ SE RAJA MENEE?